Mitä ohjelmassa tulisi käsitellä?

Jatkan teemasta, josta Jaakko jo avaustekstissään kirjoitti ja joka kannattaa käsitellä hyvin heti alkuun: mitä ohjelmassa* tulisi käsitellä? Tässä on kaksi tärkeää tekijää: muut ohjelmat ja tarkoituksenmukaisuus. Ensinnäkin Vihreät ovat ohjelmapuolueena käsitelleet monia talouspolitiikkaan liittyviä asioita eri ohjelmissa, kuten elinkeinopoliittisessa ohjelmassa ja veropoliittisessa ohjelmassa. Toiseksikin vaikka monia asioita ei olisi käsiteltykään aiemmin, ohjelma kannattaa pitää kohtuullisen tiiviinä ja rajattuna, jotta joku voisi sitä joskus lukeakin. Esitän tässä hieman omia ajatuksiani siitä, mitä ohjelmassa voisi käsitellä ja miten muu Vihreä ohjelmatyö pitää ottaa huomioon.

Raha- ja finanssipolitiikka viittaavat valtion yleisiä taloudellisia suhdanteita tasoittavaan politiikkaan ja sen tärkeimpiin osa-alueisiin, joten tässä aihealueessa olisi hyvä pysyä – onhan tässäkin paljon käsiteltävää. Kun käytössä on kaksi politiikkaa, joiden tehtävä on suhteellisen sama, mikä näiden välineiden keskinäinen suhde on? Millaista politiikkaa pitäisi toteuttaa, ja kenen siitä pitäisi päättää ja millä tasolla?

Rahoitusmarkkinat vaikuttavat suhdannepolitiikan tarpeeseen. Selkein esimerkki tästä on ns. finanssikriisi, joka osaltaan aiheutti vakavimman maailmanlaajuisen taloudellisen toimeliaisuuden supistumisen sitten 1930-luvun suuren laman ja haastoi valtiot käyttämään perinteisiä suhdannepolitiikan välineitä poikkeuksellisen voimakkaasti ja ottamaan käyttöön uusia välineitä. Toisaalta rahoitusmarkkinat antavat kansalaisille mahdollisuuden säästää itse vaikeampia aikoja varten.

Taloudellinen kasvu ja valtion velkaantuminen vaikuttavat suhdannepolitiikan liikkumavaraan. Kreikan finanssipoliittinen liikkumavara on melko pieni, koska markkinat epäilevät valtion kykyä maksaa velkansa takaisin tulevaisuudessa. Syitä tähän ovat Kreikan suurehko velkataakka ja heikentyneet kasvunäkymät. Mitä vähemmän velkaa ja mitä parempi kasvu valtiolla on, sitä enemmän on varaa tasoittaa suhdanteita. Toisaalta valtioiden kyvyttömyys ratkaista julkisten sektoreiden kestävyysvajeitaan voi uhata rahapolitiikan itsenäisyyttä ja uskottavuutta, kun houkutus hankkiutua velasta eroon alentamalla rahan arvoa kasvaa.

Mikä työryhmämme suhde muihin Vihreiden ohjelmiin on? Veropoliittiset linjaukset on tehty veropoliittisessa ohjelmassa ja elinkeinopolitiikkaa käsitellään elinkeinopoliittisessa ohjelmassa. Makrotason politiikkaa ei Vihreiden ohjelmissa ole suuremmin käsitelty, joten tässä työryhmällämme on mainio paikka luoda uutta tarpeeseen. Muiden tekemisiä on kuitenkin syytä tarkkailla: rahoitusmarkkinoita käsitellään elinkeinopoliittisen ohjelman osiossa 5.3. ja samaan aikaan työskentelee Eurooppa-työryhmä – talouspolitiikassa tehdään paljon EU:n ja euroalueen tasolla.

 

*Teknisesti kyseessä voi olla ohjelma tai linjapaperi, mutta puhutaan tässä vain ohjelmasta selvyyden vuoksi.

 

Lisäys: Kommentteja ja ehdotuksiahan otetaan tosiaan vastaan blogien kommenttiosioihin, mutta yksityisemmin myös lomakkeen kautta.

Yksi kommentti artikkeliin "Mitä ohjelmassa tulisi käsitellä?"

  1. Artturi B sanoo:

    Hei,

    hienoa olis, jos ottaisitte kantaa raha- ja finanssipolitiikan suhteeseen,

    eli mihin niillä pyritään,

    milloin niitä käytetään,

    kuka niiden käyttämisestä päättää,

    millä mekanismilla niiden käyttämisestä päätetään ja tietysti tärkeimpänä

    miten niitä käytetään.

    Esim. Onko rahapolitiikan tarkoitus tasoittaa suhdannevaihteluita, rahoittaa valtioita, minimoida työttömyys jne.? Onko finanssipolitiikan tarkoitus eri kuin rahapolitiikan?

    Onko joissakin tilanteissa järkevää käyttää vain toista keinoa, jos tavoitteet on kuitenkin samat? (Esim. kun ohjauskorko on nollassa) Jos tavoitteet on erit, niin niidenkin toteutuminen voi riippua makrotaloudellisesta tilanteesta.

    Nykyään keskuspankkiirit päättää rahapolitiikasta vähän rajoitettuina poliittisella paineella ja instituutioiden perinteillä ja finanssipolitiikkaan vaikuttaa kansanedustajien menneet päätökset (esim. työttömyysturvan taso) ja nykyisten kansanedustajien päätökset. (elvytys)

    Onko tämä jako hyvä? Pitäisikö molempien noudattaa jotain ennalta sovittua sääntöä? Joissakin malleissa on hyvä, että pystyy rajoittamaan tulevaisuuden valinnanmahdollisuuksiaan, esim. suhdannevaihtelun tasoittamisessa on hyötyä, jos keskuspankki seuraa orjallisesti sääntöä verrattuna siihen, että se optimoi uusiks joka perioidi.

    Tärkeimpänä pitäisin kuitenkin käytettäviä keinoja, eli myydäänkö ja ostetaanko velkakirjoja, vai myydäänkö NBKT-futuureja? Annetaanko työnantajamaksuista verohelpotuksia sitä enemmän mitä suurempi työttömyys on, vai tarjotaanko kaikille työpaikka valtion toimiesta?